Alla Frans Tuomisen kertomus Teiskon kunnassa v:n 1918 kansalaissodan aikana ja sen päätyttyä sattuneista huomattavimmista tapauksista (Työväen Arkisto).

1. Alustavia kokouksia suojeluskunnille piti porvarit syyskesällä 1917, mutta perustava kokous pidettiin Länsi Teiskossa 31 p.nä lokak. Leppälahden Mattilassa, sekä Itä Teiskossa 31 p.nä Sääksissä. Perustavia kok. piti insinööri Keso Messukylän Aitolahdelta.
2. Järjestökaartia perustettiin kuntaamme mm. Viitapohjaan 25 p.nä marrask.1917, Itä Teiskoon 25 p.nä marrask. Jutilaan marraskuulla, Pohjois Teiskoon marraskuulla, Länsi Teiskoon marraskuulla sekä Kuljulle marraskuulla, puoluetoimikunnalla saapuneen kehotuksen johdosta,  jotka sittemmin tammik. lopulla 1918 muuttuivat punakaarteiksi mm. Länsi Teiskon punakaarti, Jutilan kylän punakaarti johon yhtyi Pohj.Teisk. järj.kaartta, sekä Itä Teiskon punak. johon yhtyi Viitapohjan järj.kaarti. Kuljun järj. kaartti yhtyi Ylöjärven punakaarttiin. Aseita ei ollut ennen kun Itä Teiskon kaartti takavarikoi edellä mainittuja  metsästys pyssyjä 29p. tammik. Länsi Teiskon kaartti 6-7 p.nä helmik. sekä Jutilan kaartti helmik. alussa. Sotilaskivääreillä aseistau-tuminen tapahtui Itä Teiskossa2. p.nä helmik. Tampereella, Länsi Teisko asestautui 7-8 päivä helmik myös Tampereella. Jäsenluku oli alussa Itä Teisk. kaartti 45 vaik.(h) lopulla 150 vaik. Jutilan kaartti alussa 30 vaik. lopulla 100 vaik. Länsi Teisko alussa 30 vaik. lop.40 vaik.
3. Varsinaista taistelua ei ollut Itä Teiskon puolella ollenkaan, Punakaarttin peräännyttyä 19 p.nä maalisk. Ruovedellä ja  teiskolaisten jäädessä Kämmenniemeen(?)  palasi 20p. aamulla osa Teiskolaisia valkokaarttia vastaan joka jo edellisenä yönä oli saapunu Palson taloon, oli vähän laukausten vaihtoa punasten peräännyttyä ketään kaatumatta tai haavoittumatta lukuun ottamatta kaatunutta hevosta, Kämmenniemestä Teiskolaiset  perääntyi Tampereelle 20 p. iltapäivällä Teiskon jäädessä valkoisille. Länsi-Teiskon puolella oli taistelua 19 p. maalisk. illalla Pengonpohjan kylän Pirttijoen talossa punaisten puolella ketään kaatumatta tai haavoittumatta.
4. Valkoisten saavuttua paikkakunnalle oli heillä tiedossa kaikki jotka oli kuuluneet työväen järjestöihin, etenkin olleet luottamus toimissa, sekä keväällä 1917 olleen maatyöväen lakon luottamus henkilöt. Paikkakunnalle jääneet miespuoliset henkilöt, sekä osa naisia, jotka tiedettiin  omaavan työv.puolueen mielipiteitä, pidätettiin kuulusteluja varten, toisten päästessä vapaaksi, toisten jäädessä edelleen vangituiksi sekä muille paikkakunnille lähetetyiksi, naisia ja miehiä mm. Orivedelle, Vilppulaan, Kurikkaan, Vaasaan, Raaheen sekä Kuopioon. Kohtelu oli yleensä röyhkeää, ampuma ase kädessä sekä ampumisen uhalla pidettiin kuulusteluja. Länsi teiskon puolella pidetettiin miehiä pakkotöissä Ylöjärvellä muunmuassa Sulo Lahtinen, Kurt Mäkinen sekä emäntä Hilma Myllymäki. Itä-Teiskon puolella Viitapohjassa Talollinen Juho Koskela sekä torp.poika Juho Viitanen pidettiin pakkotöissä Orivedellä. Juho Koskela Kansanopiston johtajan Aarne Laaksovirran luona hänen yksityisissä töissään.
5. Valkosten majaillessa Näsijärvellä Äijän saaressa ja Länsi Teiskon punakaartilaisten , luullen siellä olevan punaisia, saapui sinne apua hakemaan Onni Lähteinen, Erkki Siren ja Toivo Kallio 21p.nä maaliskuuta joista Onni Lähteinen kuljetettiin Teiskolan Kartanoon, tullen siellä ammutuksi sekä ampumisen jälestä pistetyksi avantoon, päällikkönä oli  Ruotsalainen  eversti Hjalmarsson, ampumisen toimitti pohjalaiset. Erkki Siren pääsi vapaaksi mutta Toivo Kallion kohtaloa ei tunneta, ollen vieläkin kadoksissa. Myöskin Iso-Kartanon luona ampuivat Oriveden puolelta Tampereelle menossa ollutta punakaartilaista, toinen nimeltä Janne Hakala toisen nimi ei ole täällä tiedossa mutta joka mahdollisesti löytyy Oriveden  luettelossa. Länsi-Teisk. puolella Talollinen Heikki Frikårtin veivät valkoiset kotoa, tullen murhatuksi Pirkkalassa 1.4 murhaajat tietämätt.
6. Valkoisten jäädessä paikkakunnalle pantiin kaikissa työläisperheissä toimeen kotikatsastuksia hakemalla ryöstettyä tavaraa, työv.yhdistysten sekä kansalaistoimikunnan toimihenkilöitten luota kirjoja ja muita toimivälineitä. Toimeenpannuista murhista on selostus edellisessä kohdassa.
7. Työväen talot jäi luonnollisesti niitten huostaan. Itse rakennuksille ei tapahtunu sanottavampia vaurioita millekkään talolle, iratimistoa jonkun verran hävisi mutta ei suuremmassa määrin Itä-Teiskon työv.talon vahtimestarin, hänen ollessaan pakosalla hävisi irtaimistoa, lukuun ottamatta huonekaluja, jotenkin tyystin.
8. Valkoisten tultua kuntaamme, luovuttivat talolliset niille runsaasti viljaa ynnä kunnan varoja 2 erässä yhteensä Smk 75000:-. Sivistyksellinen toiminta työväen talolla, kuten luonnollista, loppui tyystin, porvarien toimeen panemat sivistys tilaisuudet olivat pääasiassa valkoisen vallan- ja niitten toimihenkilöitten kehumista ja työväen kehumista, varsinaisen sivistyksellisen ja tietopuolisen toiminnan jäädessä sivu asiaksi.
9. Ei tiedetä aseistautuneen, ei aseita löydetty, lukuun ottamatta tavallisia metsästys pyssyjä ja muutamaa tasku asetta, ennen valkoisen armeijan saapumista 20 p.nä maalisk.

Ylläolevan kertomuksen laatinut:

Teiskossa 16p.nä lokak. 1920

Frans Tuominen, Sekatyömies

...takaisin...