Alla Frans Tuomisen
kertomus Teiskon kunnassa v:n 1918 kansalaissodan aikana ja sen päätyttyä
sattuneista huomattavimmista tapauksista (Työväen Arkisto).
- Alustavia
kokouksia suojeluskunnille piti porvarit syyskesällä 1917, mutta perustava
kokous pidettiin Länsi Teiskossa 31 p.nä lokak. Leppälahden Mattilassa,
sekä Itä Teiskossa 31 p.nä Sääksissä. Perustavia kok. piti insinööri
Keso Messukylän Aitolahdelta.
- Järjestökaartia
perustettiin kuntaamme mm. Viitapohjaan 25 p.nä marrask.1917, Itä Teiskoon
25 p.nä marrask. Jutilaan marraskuulla, Pohjois Teiskoon marraskuulla, Länsi
Teiskoon marraskuulla sekä Kuljulle marraskuulla, puoluetoimikunnalla
saapuneen kehotuksen johdosta, jotka
sittemmin tammik. lopulla 1918 muuttuivat punakaarteiksi mm. Länsi Teiskon
punakaarti, Jutilan kylän punakaarti johon yhtyi Pohj.Teisk. järj.kaartta,
sekä Itä Teiskon punak. johon yhtyi Viitapohjan järj.kaarti. Kuljun järj.
kaartti yhtyi Ylöjärven punakaarttiin. Aseita ei ollut ennen kun Itä
Teiskon kaartti takavarikoi edellä mainittuja
metsästys pyssyjä 29p. tammik. Länsi Teiskon kaartti 6-7 p.nä
helmik. sekä Jutilan kaartti helmik. alussa. Sotilaskivääreillä
aseistau-tuminen tapahtui Itä Teiskossa2. p.nä helmik. Tampereella, Länsi
Teisko asestautui 7-8 päivä helmik myös Tampereella. Jäsenluku oli
alussa Itä Teisk. kaartti 45 vaik.(h) lopulla 150 vaik. Jutilan kaartti
alussa 30 vaik. lopulla 100 vaik. Länsi Teisko alussa 30 vaik. lop.40 vaik.
- Varsinaista
taistelua ei ollut Itä Teiskon puolella ollenkaan, Punakaarttin peräännyttyä
19 p.nä maalisk. Ruovedellä ja teiskolaisten
jäädessä Kämmenniemeen(?) palasi
20p. aamulla osa Teiskolaisia valkokaarttia vastaan joka jo edellisenä yönä
oli saapunu Palson taloon, oli vähän laukausten vaihtoa punasten peräännyttyä
ketään kaatumatta tai haavoittumatta lukuun ottamatta kaatunutta hevosta,
Kämmenniemestä Teiskolaiset perääntyi Tampereelle 20 p. iltapäivällä Teiskon jäädessä
valkoisille. Länsi-Teiskon puolella oli taistelua 19 p. maalisk. illalla
Pengonpohjan kylän Pirttijoen talossa punaisten puolella ketään
kaatumatta tai haavoittumatta.
- Valkoisten
saavuttua paikkakunnalle oli heillä tiedossa kaikki jotka oli kuuluneet työväen
järjestöihin, etenkin olleet luottamus toimissa, sekä keväällä 1917
olleen maatyöväen lakon luottamus henkilöt. Paikkakunnalle jääneet
miespuoliset henkilöt, sekä osa naisia, jotka tiedettiin
omaavan työv.puolueen mielipiteitä, pidätettiin kuulusteluja
varten, toisten päästessä vapaaksi, toisten jäädessä edelleen
vangituiksi sekä muille paikkakunnille lähetetyiksi, naisia ja miehiä mm.
Orivedelle, Vilppulaan, Kurikkaan, Vaasaan, Raaheen sekä Kuopioon. Kohtelu
oli yleensä röyhkeää, ampuma ase kädessä sekä ampumisen uhalla
pidettiin kuulusteluja. Länsi teiskon puolella pidetettiin miehiä pakkotöissä
Ylöjärvellä muunmuassa Sulo Lahtinen, Kurt Mäkinen sekä emäntä Hilma
Myllymäki. Itä-Teiskon puolella Viitapohjassa Talollinen Juho Koskela sekä
torp.poika Juho Viitanen pidettiin pakkotöissä Orivedellä. Juho Koskela
Kansanopiston johtajan Aarne Laaksovirran luona hänen yksityisissä
töissään.
- Valkosten
majaillessa Näsijärvellä Äijän saaressa ja Länsi Teiskon
punakaartilaisten , luullen siellä olevan punaisia, saapui sinne apua
hakemaan Onni Lähteinen, Erkki Siren ja Toivo Kallio 21p.nä maaliskuuta
joista Onni Lähteinen kuljetettiin Teiskolan Kartanoon, tullen siellä
ammutuksi sekä ampumisen jälestä pistetyksi avantoon, päällikkönä oli
Ruotsalainen eversti Hjalmarsson, ampumisen toimitti pohjalaiset. Erkki Siren pääsi vapaaksi
mutta Toivo Kallion kohtaloa ei tunneta, ollen vieläkin kadoksissa. Myöskin
Iso-Kartanon luona ampuivat Oriveden puolelta Tampereelle menossa ollutta
punakaartilaista, toinen nimeltä Janne Hakala toisen nimi ei ole täällä
tiedossa mutta joka mahdollisesti löytyy Oriveden
luettelossa. Länsi-Teisk. puolella Talollinen Heikki Frikårtin veivät
valkoiset kotoa, tullen murhatuksi Pirkkalassa 1.4 murhaajat tietämätt.
- Valkoisten
jäädessä paikkakunnalle pantiin kaikissa työläisperheissä toimeen
kotikatsastuksia hakemalla ryöstettyä tavaraa, työv.yhdistysten sekä
kansalaistoimikunnan toimihenkilöitten luota kirjoja ja muita
toimivälineitä.
Toimeenpannuista murhista on selostus edellisessä kohdassa.
- Työväen
talot jäi luonnollisesti niitten huostaan. Itse rakennuksille ei tapahtunu
sanottavampia vaurioita millekkään talolle, iratimistoa jonkun verran hävisi
mutta ei suuremmassa määrin Itä-Teiskon työv.talon vahtimestarin, hänen
ollessaan pakosalla hävisi irtaimistoa, lukuun ottamatta huonekaluja,
jotenkin tyystin.
- Valkoisten
tultua kuntaamme, luovuttivat talolliset niille runsaasti viljaa ynnä
kunnan varoja 2 erässä yhteensä Smk 75000:-. Sivistyksellinen toiminta työväen
talolla, kuten luonnollista, loppui tyystin, porvarien toimeen panemat
sivistys tilaisuudet olivat pääasiassa valkoisen vallan- ja niitten
toimihenkilöitten kehumista ja työväen kehumista, varsinaisen
sivistyksellisen ja tietopuolisen toiminnan jäädessä sivu asiaksi.
- Ei
tiedetä aseistautuneen, ei aseita löydetty, lukuun ottamatta tavallisia
metsästys pyssyjä ja muutamaa tasku asetta, ennen valkoisen armeijan
saapumista 20 p.nä maalisk.
Ylläolevan
kertomuksen laatinut:
Teiskossa
16p.nä lokak. 1920
Frans
Tuominen, Sekatyömies
...takaisin...